1.2 Pedagogi eettisenä ja filosofisena toimijana

Luin Martikaisen tekstin ja se herätti ajatuksia, joita kirjasin ylös. Tehtävänannon mukaisesti keskustelimme ryhmämme kanssa tekstistä ja esitimme kysymyksiä. Mieltämme olivat askarruttaneet saman tyyppiset asiat, esimerkiksi opettajan auktoriteetti ja siihen liittyvä vastuu. Itseäni kiinnosti myös karismaan liittyvä poiminta: vaikka karismaattinen henkilö saattaa valloittaa ja osaa opettaa alkuun hyvin, on karisma arkielämässä katoavaista ja tällöin toisenlainen opettaja voikin olla pitkällä aikavälillä parempi.


Valitsimme omat kasvatusfilosofimme:

Platon, Kilpatrick, Dewey ja Freire.

Platon – Lauri

Rationalisti, realisti, idealisti
Dualismi = kaksijakoinen käsitys, jing ja jang

Pidetään luojana: dialektiikka, etiikka ja fysiikka
Mutta teksteissään ei esiinny etiikka tai fysiikka

Aistien avulla saatu tieto on epäpuhdasta ja epävarmaa. Mietiskelevä sielu voi saavuttaa oikeaa tietoa.

Suostui opettamaan naisiakin, kirjoitettu tieto ei niin puhdasta, perusti akatemian joka toimi ulkosalla alkuun ja opetti henk koht ihmisiä. Oikea oppiminen tapahtuu fyysisessä kontaktissa ihmisiin.

William Heard Kilpatrick – Lasse
John Deweyn oppilas

Kehitti koulutusmenetelmän, suom.“projektimetodi”

Praktinen osaaminen, kun opitaan niin sitä tehdään

Opettaja ei auktoriteetti vaan opas.
Oppilaskeskeisyys, oppilas saa itse päättää mitä haluaa oppia.

John Dewey – Sofia
Yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi.

Suuri uudistaja länsimaisessa koulutuksessa, näkyy edelleen.
Progressiivinen oppiminen = tekemällä oppiminen. 

Älyn lisäksi persoonan kasvattaminen, emotionaalinen ja fyysinen puoli.
4: tärkeää pointtia Sosiaalinen, tutkiminen ja keksiminen, tekeminen ja rakentaminen sekä taiteellinen ilmaisu.

Osaajien sijaan kysyjiä yhteiskuntaan

Erityinen rooli taiteelle, auttaa yksilöä oppimaan kokemuksista ja laajentamaan kokemusta

Moraali muuttuu maailman/elämän myötä

Paulo Freire – Milena

Brasilialainen, 1930-luvun lama Brasiliassa vaikutti nuoreen Freireen ja hän halusi turvata tulevaisuuden lapsille paremmat olot mitä hänellä oli laman aikaan.

Sorrettujen pedagogiikka -teos 1960-luvulla.

Freire esittää teoriansa dialogisesta pedagogiikasta, jossa opitaan samanaikaisesti lukemista ja kirjoittamista ja yhteiskunnallista tiedostamista.

Freire korostaa kasvatuksen poliittista merkitystä taisteltaessa yhteiskunnallista sortoa vastaan.
Hänen mukaansa sorrettujen tehtävä on vapauttaa itsensä sortajien kahleista ja samalla vapauttaa sortajansa.

Freiren mukaan sorron vastakohta on dialogi, eli sortamattomat suhteet toteutuvat keskustelullisessa vuorovaikutuksessa.